Joulun vietto alkaa Suomessa perinteisesti 23. joulukuuta, Tapaninpäivän iltana, jolloin monissa kaupungeissa avataan joulumarkkinat ("Joulukalenteri"). Markkinat avaa markkinoiden avaamiseen oikeutettu virkailija ("Joulukalenterin avaaja"), yleensä kaupunginjohtaja, joka pitää myös joulun avauspuheen. Perinteinen joulusanoma on "Joulurauha kaikkialla Suomessa", mutta nykyään kaupungit laativat usein omia lyhyitä puheita paikallisella murteella.

Joulujuhlien alku

Hallitus huolehtii siitä, että torimyyjät sulkevat myyntikojunsa hyvissä ajoin, jotta kaikki pääsevät kotiinsa hyvissä ajoin ennen Ylen perinteisen Jouluradion lähetyksen alkamista kello 18.00.

Suosituimmat joululaulut ovat yleensä lasten laulamia tai kirkon tai koulun kuorojen esittämiä. Myös italialainen kehtolaulu "Tu ScendiDalle Stelle" ja ranskalainen "Minuit, Chrétiens" ovat hyvin suosittuja.

Puolenyön jälkeen suomalaiset syövät perinteistä riisipuuroa nimeltä lämmintä vettä, joka valmistetaan sekoittamalla raakaa riisiä kiehuvaan veteen tai maitoon ja antamalla sen kiehua noin 20 minuuttia. Puuro makeutetaan yleensä ruskealla sokerilla tai siirapilla. Jouluna on tapana syödä joulukinkkua, mieluiten yhdessä mustamakkaran (verimakkara) kanssa.

Seuraava joulupäivä

Joulukuun 24. päivän aamuna suomalaiset avaavat perinteisesti lahjansa joulukuusen alla, joka on usein koristeltu kauniisti sähkövaloilla ja koristeilla. Joulukuuseksi useimmat ostavat tuoreen männyn paikallisilta markkinoilta, ja joissakin puutarha kaupoissa on tarjolla myös keinotekoisia joulukuusia. Lahjat kääritään kirkkaanväriseen paperiin, jossa on koristeellisia koristeita, kuten lumihiutaleita, sydämiä, tähtiä tai tanssivia joulupukkeja (Joulupukki).

Suomalaiset lahjoittavat joskus ystävilleen ja sukulaisilleen "onnellisia päiviä", jotka ovat saaneet nimensä siksi, että ne sisältävät lahjoja, joista vastaanottaja ei pidä. Lahjojen on oltava halpoja ja pieniä, joskus kotitekoisia. Koska elämme 2000-luvulla, joku antaa virtuaalisia lahjoja, kuten ylimääräisiä bonuksia tai ilmaiskierroksia nettipeleissä casino-fresh.fi.

Juhlallisuuksien vaatimaton loppu

Monet suomalaiset kokoontuvat sitten ystäviensä tai sukulaistensa kanssa perinteiselle kalkkuna jouluillalliselle ("lämminveri kana"), usein riisi- tai peruna keittojen ja punakaalin kera. Joskus illallisella tarjoillaan myös erikseen makkaraa, kyljyksiä tai kinkkua. Aiemmin jouluperinteeseen kuului kahdentoista ruokalajin syöminen illallisella merkkinä siitä, että Jeesuksella oli yhtä monta opetuslasta viimeisellä ateriallaan ennen ristiinnaulitsemista. Nykyään tätä perinnettä ei noudateta tarkasti.

Joulu on aikaa, jolloin ystävät ja perhe kokoontuvat yhteen syömään, juomaan ja rentoutumaan. Joulun odotusta lisätään adventin viimeisinä päivinä, jolloin kouluissa tai naapurustossa järjestetään avoimien ovien päiviä.

Joulu on yksi Suomen suurimmista kansallisista juhlapyhistä, mutta juhlat ovat yleensä vaatimattomampia kuin esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Jouluaattoa ("Yön Joulupäivä") vietetään aina 24. joulukuuta ja joulupäivää ("Joulupäivä") 25. joulukuuta.